Tarvitseeko piharakennus rakennusluvan?

Uusi rakentamislaki (RakL) 751/2023 korvaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) 1.1.2025 alkaen. Maankäyttöä koskevat pykälät jäävät voimaan ja laki nimetään alueidenkäyttölaiksi (752/2023). 

Uuden lain mukaan rakentamislupa tarvitaan kuitenkin vielä, jos rakennuskohde on:

42 §

1) asuinrakennus;

2) kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus;

3) kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos;

4) yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä;

5) vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu;

6) vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite;

7) energiakaivo;

8) erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.

Rakentamisympäristöllä on kuitenkin merkitystä rakentamislupaa koskien. Pieneenkin rakennuskohteeseen tarvitaan rakentamislupa, jos rakentamisella on merkittävää vaikutusta alueiden käytölle, maisemalle, kulttuuriperintöön, ympäristönäkökohtiin tai rakentaminen edellyttää viranomaisvalvontaa.

Toisin sanoen alle 30 neliön piharakennuksen voi rakentaa ilman rakentamislupaa, kunhan se ei ole asuinrakennus. Lisäksi rakennusoikeuden määrää tulee noudattaa ja rakentamisen tulee noudattaa alueen kaavamääräyksiä ja kunnan rakennusjärjestystä. Esimerkiksi rantarakentamisen määräykset tulee yhä huomioida ja rakennusten etäisyys toisistaan tulee olla määräysten mukainen, myös paloturvallisuuteen ja jäteveden käsittelyyn liittyvät asiat tulee olla kunnossa. Ilmoitusmenettelyä ja naapurikuulemisia ei tarvita vuodesta 2025 alkaen.

Rakennus määritellään ympäristöministeriön asetuksen (1008/2017) mukaan asunnoksi yleensä, silloin jos siinä on liesi. Sen sijaan ruoanvalmistusta varten saa olla erillinen keittolevy, kamiina keittotasolla tai mikroaaltouuni. Rakennuksessa saa olla takka lämmitystä varten ja saunassa saa olla kiuas ilman, että sitä pidetään asuinrakennuksena.